Teksti Jaana Laakkonen 2003, julkaistu Imetyksen tuki ry:n lehdessä Imetysuutisia 1/2004. Lyhennetty.
Haastava Tissiliiga
Tissiliiga oli se ensimmäinen imetyksen vertaistukiryhmä Suomessa. Se syntyi, kun joukko määrätietoisia naisia heräsi haastamaan vauvakielteisen kulttuurin. Luonnollinen tapa ruokkia lasta unohdettiin 1960–80-luvuilla. Kerran katkennut imetyskulttuuri tarvitsi uuden käynnistäjän, kun omista äideistä ei ollut auttajiksi.Miksi Tissiliiga?
- Tarvittiin huomiota ja näkyvyyttä, ja sitä saatiin provokatiivisella nimellä. Lehdistö otti sen omakseen ja käytti jopa yleisnimenä imetystukiryhmistä, nauraa Elina Fuchs, yksi Tissiliigan perustajajäsenistä.
Jotkut loukkaantuivat nimestä, sen häpeämättömästä suhtautumisesta naisen rintoihin. Toiminta-ajatus on kuitenkin lempeä ja rakastava. Imetystukiryhmä tarjoaa tietoa ja tukea imetykseen vertaisryhmässä. Eli ei asiantuntijoita?
- Kyllä imetystuen taustalla on huikea joukko ammattilaisia: ravitsemusterapeutteja, psykologeja, sairaanhoitajia, kätilöitä ja tutkijoita, Fuchs luettelee.
- Mutta kukaan muu ei tunne imetystä yhtä läheiseksi kuin toinen imettäjä.
Vastapainoksi vauvakielteisyyteen
Imetys ei suju kommelluksitta automaattisesti. Se ilmapiiri, johon Tissiliiga syntyi, suhtautui imetysongelmiin hyvin pinnallisesti. Jos ei heti onnistu, otetaan pullo, eikä murehdita sen enempää.
- Vastuutonta, Fuchs puuskahtaa.
- Ongelmiin ei pidä juuttua tai luovuttaa saman tien, vaan etsiä ratkaisuja. Vaikka mitä vaikeuksia tulee, ei saa jäädä kiinni, vaan selvitellään.
Yleensä joku toinen imettäjä on jo kokenut vastaavaa ja hänellä on annettavanaan vaihtoehtoja selviytymiseen. Sitä on vertaistuki, äidiltä äidille.
Imetyksen vaikeat vuodet
1960–80-luvuilla tehtiin paljon virheitä imetyksessä. Vauva erotettiin äidistä pian synnytyksen jälkeen. Silloin ei ymmärretty vierihoidon ja ensimmäisen vuorokauden merkitystä imetyksen käynnistymiselle. Virallisten ohjeiden mukaan vauvaa sai syöttää vain neljän tunnin välein. Monelta loppui imettäminen lyhyeen, koska ”maito ei riittänyt”.
- Imetykseen tarvitaan tukea ja tietoa, Fuchs muistuttaa.
Maitoa esimerkiksi muodostuu rintoihin tilauksesta. Vauvan imu on se tilaus, varsinkin ensimmäisen syntymää seuraavan vuorokauden aikana. Myöhemminkin vauvalla on ns. tiheän imemisen kausia, kun ravinnon tarve kasvaa.
- Viisi minuuttiakin saattaa olla silloin pitkä imetysväli!
Intensiivistä läheisyyttä
Äidin ja vauvan suhde vaatii valtavaa sitoutumista.
- Symbioottisuus voi yllättää. Toivoisi, ettei se kääntyisi heitä vastaan. Lasta ei saa heittää pesuveden mukana, lapsi vaatii läheisyyttä!
Elina Fuchs muistelee imetystukiryhmän kokoontumisia lämmöllä.
- Miten onnellisia olimme! Se naisten keskinäinen lämpö toisiaan kohtaan tuntui siltä kuin olisi itsekin päässyt syliin. Vertaistuessa täyttyy äidinkin hoivatuksi tulemisen tarve, jotta hän jaksaa hoitaa vauvaa. Onni ja autuus eivät synny ongelmattomuudesta. Imetystukiryhmässä käydään läpi koviakin juttuja, mutta vaikeudet eivät vie ahdistukseen.
Toiminta jatkuu
Elina Fuchs on ylpeä siitä, että toiminta jatkuu edelleen, vaikka Tissiliigan perustajat ovatkin jo suuntautuneet uusille urille.
- Se osoittaa, että ajatus on hyvä ja tarpeellinen.